Käynnissä on kuumeinen pakkaus. Pyörät on purettu osiin ja pakattu suuriin kovakantisiin pyörälaukkuihin. Kepeiden kesävaatteiden lisäksi matkalaukkuun on pakattu kisavarustus, jossa onkin aina jonkin verran enemmän säätämistä kuin vaikkapa maratonille lähtiessä. Kolme lajia vaatii kolmet varusteet. Onneksi tämä homma sujuu jo rutiinilla.
Mielessä pyörii jo varhainen sunnuntaiaamu, jolloin pulahdan mereen 2500 muun kanssa uimaan 3,8 kilometriä. Onneksi mukana on paljon tuttuja, joiden kanssa jännittää ja höpötellä ihan viime metreille asti. Toivon rentoa oloa ja vahvoja käsiä. Niillä tehdään triathlonuinnissa suurin työ.
Uinnin jälkeen hyppään pyörän selkään. Edessä on 180 kilometrin polkaisu, joka ajetaan kahtena 90 kilometrin lenkkinä. Ajaessa seuraan sykettä ja watteja, ja pyrin pitämään tuntuman sopivan kevyenä. Jos kaikki menee hyvin, poljen alle viiteen ja puoleen tuntiin.
Pyöräilyn jälkeen vaihdan jalkaan juoksulenkkarit ja lähden taivaltamaan maratonia. Siinä kohtaa se tuntuu helpottavalta. Ei enää puuduttavaa pyörää, vain tossua toiseen eteen maratonin verran. Juoma-asemalta seuraavalle, tasaisen varmasti eteenpäin.
Toivon saapuvani maaliin hyvävoimaisena ja alle yhdessätoista tunnissa. Mutta jos niin ei käy, se ei ole maailman loppu. Sunnuntaiaamuun ja lähtölaukaukseen tekemäni matka on ollut hieno. Olen aidosti nauttinut jokaisesta "isosta" harjoituksesta ja niiden jälkeisestä tunteesta. Triathlonit jatkuvat, kävi miten kävi.
Pitäkää silti peukkuja! Etenemistäni voi seurata liveseurannan kautta osoitteessa: www.ironman.com ja valitsemalla sieltä kisaksi Ironman Barcelonan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti