pärnu

pärnu

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Juhannusta ja X-Tri cupia

Juhannus oli ja meni. Ja kiva juhannus kyllä olikin! Olimme koko perheen voimin kavereidemme Virven ja Mikan mökillä Pertunmaalla.




Grillailtiin, paistettiin lettuja, uitiin, saunottiin, juteltiin, naurettiin ja nukuttiin hyvin. Sää suosi, lapsilla oli hauskaa keskenään ja meillä aikuisilla varsin rentoa meininkiä.




Oli mukavaa vain olla auringossa ja viihtyä hyvässä seurassa. Simo teki aikuisille raikkaat juhannusjuomat. Hugo-nimiseen kesädrinksuun tuli proseccoa, kivennäisvettä, seljankukkamehutiivistettä, mintunlehtiä ja jäitä. Ihanan raikasta! Tarkempi ohje löytyy tästä.



Perjantaina kävin pyöräilemässä toistaiseksi kesän parhaan ja vauhdikkaimman lenkin Pertunmaalta Mäntyharjulle takaisin. Etukäteen mietin, miten tuollainen reilu satasen lenkki, jossa oli muutamia napakampia pätkiä, sujuu ihan vain omassa seurassa, mutta se meni paremmin kuin osasin odottaa. Liikennettä ei ollut juuri nimeksikään ja tie oli mukavan kumpuilevaa, mutta ei liian mäkistä.

Pyöräilyn päälle kipittelin muutaman kilometrin metsän keskellä korvan juuressa pörräävän hyttysparven kanssa.


Lenkin jälkeen oli ihanaa pulahtaa vilpoisaan järveen ja lekotella pitkin pituuttaan saunan lauteilla. Ihan parasta. 

Uinnit jatkuivat tänään tiistaina meidän seuran X-Tri Lahden cup-kisoilla. Vuorossa oli 1200 metrin avovesiuinti, joka kauhottiin kotoisasti tässä Kymijärvessä. Paikalla oli ennätyksellisen paljon uimareita, yli kaksikymmentä! Lähdössä oli nujakointia ja pärskettä kuin isommissakin kisoissa konsanaan.



Mutta hauskaa oli taas! Oma uinti meni puoleen väliin asti hyvin, sitten otin pienen suuntavirheen ja uin mutkan kautta maaliin. Ihan kelpo vauhtia kuitenkin. 

Uinnit ja treenit jatkuvat kohti Joroisten puolimatkan SM-kilpailuja. Ne ovat heinäkuun puolessa välissä. Kisoja seuraavana päivänä suuntaamme kahden ystäväperheen kanssa viikoksi Italiaan, Gardajärvelle. Se taitaakin olla liki pitäen ainoa kokonainen lomaviikkoni. Mutta en valita. Yrittäjänä pitää olla tyytyväinen, että on töitä. Enemmän ahdistaisi lomailla ilman töitä.

Näin kesällä töitä voi tehdä vähän sään mukaan ja muun perheen lomailun ohessa varhaisina aamuina tai myöhäisinä iltoina.

Tartutaan hetkeen ja nautitaan kesästä!









sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Grilli kuumana

Viikonloppuna grillattiin kesän ensimmäiset ribsit ja tuoremakkarat. Ne ovat ehkä parasta, mitä grillissä voi valmistaa. Reilun tunnin esikeitetyt, savunmakuisella grillikastikkeella valellut ja grillatut ribsit saivat kaverikseen uusista perunoista tehdyn salaatin. Eikä ollut pöllömpää sekään!



Tässä kesäisessä salaatissa oli uusien ja ihanan makeiden pikkuperunoiden lisäksi paljon herkullisia raaka-aineita: aurinkokuivattua tomaattia, kaprista, kevätsipulia ja säilöttyjä valkosipulin kynsiä. Loraus oliiviöljyä, pari pyöräytystä myllystä karkeaa merisuolaa ja salaatti on valmis!



Toinen lemppariperunasalaattini on astetta tuhdimpi versio. Siihen tulee perunoiden (pieni kattilallinen) lisäksi pussillinen sinihomejuustoa ja yksi purkki kikherneitä. Perunat, homejuusto ja kikherneet sekoitetaan kulhossa ja niiden päälle kaadetaan desilitra öljyä, johon on sekoitettu yksi nippu silputtua persiljaa, kaksi valkosipulin kynttä, puolikkaan sitruunan mehu sekä hyppysellinen suolaa ja mustapippuria. Viimeksi mainittuja sekä sitruunan mehua voi lisätä jälkikäteen oman maun mukaan. Mutta herkkua on ja toimii hyvin kunnon pihvin ja punaviinilasillisen kanssa.

Syömisen lisäksi nautin viikonlopun kiireettömyydestä. Kerrankin kenelläkään meillä ei ollut menoa minnekään. Kävin lauantaiaamuna maauimalassa uimassa ja päälle vähän punttailemassa Tokialla. Iltapäivällä ajeltiin Simon ja Meten kanssa keskustaan vuokraamaan Makuunista elokuva ja ostamaan leffakarkit illaksi. Katseltiin koko porukalta tuollainen kotimainen Elämältä kaiken sain-elokuva. Se oli ihan leppoisaa katseltavaa.




Keskustassa piipahdin myös Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa oli tarjouksessa kolme pokkaria 15 eurolla. Aivan ohittamaton tarjous! Sain taas paljon hyvää luettavaa.

Koska järvivedet ovat edelleen vilpoisia, kävin sunnuntainakin maauimalassa kauhomassa. Sen päälle mentiin Katjan ja Susannan kanssa Tokialle tekemään pyörä-juoksu-yhdistelmäharjoitusta. On se kiva, kun on kavereita, keiden kanssa touhuta ja paikka, jossa on wattbikeja ja juoksumattoja sadepäivien varalle.



Iltapäivällä istahdin television äärelle ja ryhdyin seuraamaan yleisurheilun Eliittikisoja Lapinlahdelta, siis työn puolesta. Twiittailin tuloksia yleisurheilun Twitter-tilille, päivitin yleisurheilun nettisivuja ja lähetin uutisia ja tuloksia medialle. Kisoissa paikalla ollut SUL:n viestintäjohtaja teki suurimman työn, mutta minä toimin apukätenä. Ilta meni nopeasti.

Ja sitten katsotaan jalkapalloa - taas. Sveitsi-Ranska-pelin parissa meneekin lupsakasti loppuilta.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!















perjantai 17. kesäkuuta 2016

Hot joogailua

Olen innostunut uudesta lajista, nimittäin hot joogasta. Hien virtaamaan saava +38 asteinen huone, rauhallinen musiikki, hitaat venytykset ja hiljentyminen oman itsen ääreen ovat valtavan kokonaisvaltainen, puhdistava ja jopa hieman terapeuttinen kokemus.

Lämpö tuntuu aluksi hieman ahdistavalta, mutta siihen tottuu yllättävän nopeasti. Liikkeiden tekemisen tempo on melko nopea, asanat ja vinyasat tulevat äkkiä tutuiksi. Seisoma-asennot treenaavat tehokkaasti tasapainoa ja huomaan, ettei näennäisen helpolta vaikuttava soturiasento olekaan niin yksinkertainen.

Minun soturiasentoni on vähemmän sotilaallinen.


Petran soturiasennossa on enemmän särmää. Tällaiselta sen siis pitäisi näyttää.

Syvien hengitysten sijaan huomaan joko pidättäväni hengitystä tai läähättäväni kuin koira. Hiki virtaa ja vettä kuluu. Joihinkin asanoihin pääseminen vaatii pinnistelyä ja välillä huomaan olevani aivan eri tavalla mutkalla kuin muut.

Osallistujista näkee helposti, ketkä ovat harrastaneet lajia pidempään ja ketkä ovat vasta-alkajia, mutta ehkäpä juuri se tekee joogasta niin kiehtovaa. Minussa herää halu kehittyä paremmaksi, notkeammaksi ja taitavammaksi.




Lämpö tekee kokonaisvaltaisesti hyvää. Salin kuumuus lisää kehon liikkuvuutta ja helpottaa asanoihin taipumista, sillä lihakset ja nivelet pysyvät koko tunnin lämpiminä. Lihakset eivät myöskään kipeydy missään vaiheessa, koska ne eivät ehdi jäähtyä. Tunti päätetään kevyeen venyttelyyn ja loppurentoutukseen. Olo on taivaallinen.

Muutaman kerran hot joogailun jälkeen olen valmis suosittelemaan sitä kaikille. Vaikeampia liikkeitä voi tehdä helpompina versioina ja niihin olen joutunut turvautumaan itsekin. Liikkeet vaativat lihaskuntoa, notkeutta ja tasapainoa, ja kehittävät niitä tehokkaasti.

Saksalassa sijaitsevassa YogaRocksissa on useita hot jooga -tunteja viikossa.

Menkää kokeilemaan! 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Lomalle lomps

Koulut loppuivat viikko sitten ja lapset sujahtivat kesälaitumille. Miska päätti kuudennen ja Mette kolmannen luokan. Etenkin tuon isomman puolesta tunnelmat olivat viikko sitten melko haikeat. En voi uskoa, että ensi syksynä hän lähtee jo yläasteelle. Vastahan se syntyi!

Aika menee ihan hirmuisen nopeasti. Lapsista joutuu luopumaan vähä vähältä ja tuo alakoulun loppuminen oli taas konkreettinen muistutus siitä. Niin haikeaa, mutta samalla niin hienoa. Mamman pienestä toukasta on kasvanut jo reipas nuori mies. Hänen kesänsä menee pitkälti jalkapallon parissa, harjoituksissa ja peleissä. 



Onneksi tyllerö on sentään vielä aika pieni. Tai pieni ja pieni, kaikki on niin suhteellista. Viime viikonlopun hän vietti seurakavereidensa kanssa voimistelupäivillä Espoossa ja tuli tippa silmässä kotiin. Kysyin, että oliko äitiä noin kova ikävä, johon vastaus oli topakka ei. Suru oli puserossa, koska viikonlopun reissu oli ohi. Siellä oli kuulemma niin hauskaa, että itku tuli, kun reissu loppui. 



Ensi viikonlopun hän viettää Pajulahdessa Pajukettu-leirillä. Siellä liikutaan viikon aikana monien eri lajien parissa, uidaan ja kisaillaan leiriolympialaisissa.

”Mutta sitten mulle suru, kun sekin loppuu”, hän totesi. ”Mitäs me sitten keksitään?”

Niin, mitä. Minun lomani alkaa vasta heinäkuun puolessa välissä ja Simolla samoihin aikoihin. Onneksi mummot ovat olemassa ja naapurustossa on paljon lomailevia lapsia. Tekemistä riittää siis leirin jälkeenkin.

Viimeiset pari viikkoa töitä on ollut paljon, koska perinteisesti kaikki haluavat saada projektinsa valmiiksi ennen juhannusta. Pakersin viime viikolla vuoden kolmannen Kunto & terveys-lehden painoon, kirjoittelin Iltalehden ja Mediaplanetin juttuja ja tein nuorisoyleisurheilun viestintää. 



Vähän lisää jännitystä elämään tuli alkaneesta kilpailukaudesta. Triathlonkisani käynnistyivät Vantaalta ja jatkuivat tänään Himoksella. Kumpaankin kisaan selvisin aiempaa pienemmällä jännityksellä, vaikka edellinen yö aina meneekin lähinnä pyöriessä. 

Mutta se kestojännityksen aihe – uinnin lähtö, meni kummassakin kisassa hyvin. Ei suurempaa hässäkkää, nyrkiniskuja tai potkuja kylkiluihin. Kun samassa lähdössä on 120 naista, järvestä tulee hetkeksi pesukone, jossa hitaammat jäävät jalkoihin. Onneksi uintivauhtia on tullut sen verran, että siitä ei ole enää pelkoa. 



Kokonaisuudessaankin kisat menivät tosi hyvin. Oli jännää, hauskaa ja hapokasta, kaikkia niitä yhdessä ja erikseen. Paljon seurakavereita, tuttuja kilpakumppaneita ja uusia tuttavuuksia. Ja mikä parasta, tätä hauskuutta on luvassa vielä monta kertaa. 

Tervetuloa kesä!

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Espritin muotinäytöksessä

Pääsinpä viime viikolla kokeilemaan jotakin aivan uutta! Olimme nimittäin Marjutin ja Virven kanssa Espritin muotinäytöksessä malleina.

Hieman meitä jännitti etukäteen, mutta myymäläpäällikkö Pia Myllynen vakuutti heidän hakevan malleiksi ihan tavallisia naisia, joille Espritin vaatteetkin on tarkoitettu. Joten mikäs siinä sitten – kokemus se olisi tämäkin!



Kävimme etukäteen sovittamassa kaksi eri asua: arkisen ja juhlavamman asukokonaisuuden. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka hienosti ammattilaiset osasivat valita meidän kaikkien vartalotyypeille istuvat vaatteet.




Itse en ehkä olisi osannut valita itselleni ruskeita suoria housuja ja hihatonta satiinitoppia, tai pellavahametta ja farkkutakkia. Etenkin viimeksi mainittu oli kuitenkin sellainen, joka näytti ja tuntui todella kivalta päällä.



Virven asu oli ihanan rento, mutta tyylikäs: 3/4-mittaiset suorat housut ja pellavainen toppi. Juhlavampana asuna hänellä oli pitkä hame.


Myös Marjutin asukokonaisuudet sopivat hänelle kuin nenä päähän. Valkoiset, leveälahkeiset housut ja sininen toppi, joka on selästä avoin, on ehkä pakko hankkia itsellekin. Myös sininen juhlamekko näytti hänen päällään todella upealta.





Muotinäytös juhlisti Karisman uutta Esprit-myymälää, joka vaihtui hiljattain ketjun omistamasta liikkeestä yksityiseen omistukseen. Liikkeen omistaja, Eija Parikka, on toisen polven vaatekauppias. Eijalla on vaatekaupat myös Imatralla, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Myös Eijan tyttäret työskentelevät perheyrityksessä, toinen Lahden ja Kouvolan liikkeissä ja toinen Imatralla.

Eija kertoo, että omistajan vaihdos tulee näkymään myös liikkeen valikoimissa.

-         - Nyt kun tuotteita ei enää päätetä ulkomailta käsin, pystymme satsaamaan enemmän Suomi-lähtöiseen ja jopa paikkakuntakohtaiseen tuotevalikoimaan. Pystymme myös toteuttamaan asiakkaiden toiveita ja rakentamaan valikoimaamme joustavammin. 

Vaaterekkejä kierrellessä tuotevalikoiman uudistuksen todellakin huomasi. Täytyy tunnustaa, että olin käynyt pari viime vuotta Espritissä melko harvakseltaan, koska tuntui, että en löytänyt sieltä oikein mitään. 

Nyt matkaan tarttui heti aivan ihana turkoosi pitsitoppi ja panin merkille pari muutakin toppia, jotka on käytävä hakemassa ennen kesälomareissua.

Eija Parikka sanoo olevansa tyytyväinen Karisman Espritin starttiin ja toivottaa asiakkaat tervetulleiksi uudistuneeseen liikkeeseen.

-      -  Vaikka omistaja vaihtui, niin henkilökunta pystyi samana. Karisman Espritissä asiakkaita palvelee tiimi, joka on työskennellyt pääpiirteittäin yhdessä jo kymmenen vuotta.