pärnu

pärnu

torstai 30. maaliskuuta 2017

Tentti ja muuta pään vaivaa

Viikko on taas huvennut lähes tulkoon käsistä. Tällä viikolla on puuhannut suureksi osaksi Kunto & terveys -lehden parissa ja lukenut tänään olleeseen yhteisöpedagogiopintojen englannin tenttiin. Se meni hyvin! Kannatti tankata alan sanostoa vielä eilen yömyöhään asti.



Tämän viikon jälkeen voi taas huokaista syvään. Lehti on melkein paketissa ja ensi tiistaina se menee painoon. Moni muukin viime viikkoina päätä vanteen lailla kiristänyt työjuttu on valmistunut, joten muutaman päivän voi huokaista ihan hyvällä omalla tunnolla.



Mutta tällaista se yrittäminen on, vähän skitsofreenistä hommaa. Töitä pitäisi koko ajan olla 120 prosenttia ja sitten kun on, kahdeksan tunnin työpäivät eivät tahdo millään riittää. En silti vaihtaisi tätä mihinkään.

"Minimipanoksella maksimaalinen vapaa-aika" on jonkun muun kuin minun kehittämäni slogan. En voisi kuvitellakaan tekeväni työtäni minimipanoksella, koska jokainen kirjoittamani juttu on käyntikortti, jolla myyn tai olen myymättä itselleni lisää töitä.

Mutta tuon vapaa-aika-ajatuksen ostan kyllä mielelläni. Sitä saisi olla enemmän. Että voisi nauttia iltapäivien aurinkoisesta tunneista, viettää kiireetöntä aikaa lasten kanssa, käydä kaupassa ennen puoli viiden ruuhkaa tai pyöräillä tai juosta tunnin sijasta kaksi. Ihan arkisia juttuja, mutta sellaisia, joita osaisin varmasti arvostaa.

Ehkäpä ennen pitkää. Sitä ennen ajelen töiden perässä kohti auringonlaskua ja olen kiitollinen, että tekemistä ja terveyttä riittää.











keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Maidoton ja leivätön

Viime viikonlopun kylävieraiden kanssa tuli puhetta ruokavaliosta. Miskan kummisetä Ville pyöräilee SM-tasolla ja siinä lajissa miehistä on tunnetusti pyörän päällä vain luu ja nahka. Paitsi Peter Saganilla, jota fanitan kovasti.

Aikuisurheilussa kilojen kanssa ei ole niin justiinsa, mutta siitä huolimatta Villekin pyrkii pudottamaan painoaan muutamalla kilolla aina ennen kisakauden alkua. Hän noudattaa ruokavaliota, johon ei kuulu maitotuotteita, leipää, pastaa eikä perunaa. Eikä tietenkään muitakaan herkkuja muuten kuin satunnaisesti.



Koska minut on helppo houkutella kokeilemaan melkein mitä vaan, niin ajattelin olla kaksi ja puoli viikkoa samanlaisella dieetillä. Kaksi viikkoa siksi, että polkaisen parin viikon päästä pyörätestin Pajulahdessa ja olisi kiva, jos maha ei olisi testipäivänä kovasti pömpöllään. Ja toisaalta siksi, että minua kiinnostaa nähdä, miten ja kuinka nopeasti tuollainen ruokavalio vaikuttaa oloon ja vaa'an lukemaan.

Alkuviikon kokemusten perusteella voin sanoa, että tällaiselle rahkan ja ruisleivän suurkuluttajalle meinaa tehdä aamuisin ja iltaisin tiukkaa, kun joutuu pohtimaan mitä söisi.



Onneksi puuro ei ole kiellettyjen ruokien listalla. Aamulla olen siis lusikoinut nätisti kaurapuuroa marjoilla ja raejuustolla ja syönyt lisäksi yhden keitetyn kananmunan. Niillä pärjää hyvin lounasaikaan asti. Pastan ja perunan olen korvannut kasviksilla ja iltarahkan banaaniletuilla. Menee se näinkin!

Lupaan raportoida kahden viikon kuluttua, miten dieetti meni, vatsa toimi ja miltä vaaka näytti. Vaikka minulla ei varsinaisesti ole pudotettavia kiloja, niin kai sitä kilon tai pari voisi aina olla kevyempi. Ainakin hetkellisesti :)


sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Uskomaton Aira!

Karismassa vietettiin lauantaita muodin merkeissä. Liikkeissä oli paljon houkuttelevia tarjouksia ja kevätuutuuksia esiteltiin kolmeen otteeseen muotinäytöksessä. Olin seuraamassa heti ensimmäistä, kello 12 näytöstä, mutta koska tulin paikalle vähän viime tingassa, en mahtunut enää eturiviin. Ja koska takarivistä kuvaaminen ja kurkotteleminen on vähän hankalaa, niin älkää ihmetelkö alla olevissa kuvissa vilkkuvia takaraivoja ja hiustupsuja. 

Mutta jestas sentään, Aira Samulin oli kyllä aivan upea! Ihan uskomatonta, että 90-vuotias ihminen voi tanssia ja esiintyä tuolla lailla, niin iloisena ja vetreänä. Aira kertoi haastattelussa juhlivansa tänä vuonna joka päivä ja se jos mikä kuulostaa ansaitulta!



Airan tähdittämää muotinäytöstä oli seuraamassa runsaasti yleisöä, jota hellittiin peräti puolen tunnin mittaisella muotishow:lla.


Minun mielestäni muotinäytös oli todella upeasti toteutettu, eikä vähiten ihanien, tanssivien lasten ansiosta. He olivat lavalla kuin kotonaan ja vetivät todella upeita tanssimuuveja.


Muotinäytöksen jälkeen kiiruhdin kauppaan, sillä meille tuli illalla vieraita Kirkkonummelta. Kokkailimme heille Italia-hengessä alkupaloiksi simpukoita, pääruoaksi pitsaa ja jälkkäriksi suklaakakkua. Tulipa samalla siivottua kotikin pitkästä aikaa oikein perusteellisesti.

Sunnuntaina ajeltiin Meten ja seurakavereiden kanssa kauden ekoihin telinevoimistelukisoihin Tuusulaan. C-luokan sarjoja on hiottu koko syksy ja talvi, ja nyt oli aika katsoa, miten ne tuomarien edessä sujuvat.


Ja hyvinhän ne menivät! Mette voimisteli kaikilta telineiltä kelpo pisteet ja sijoittui omassa sarjassaan 44 tytön joukossa kuudenneksi. Myös hänen joukkuekaverinsa oli kymmenen sakissa.


Jännittävintä taisi taas kerran olla katsomossa. En ymmärrä, miten tytöt pystyvät näyttämään ulospäin niin rauhallisilta, vaikka heitä jännittää varmasti vielä tuplasti enemmän.

Kisakuski kiittää ja kuittaa, ja suuntaa katseensa ensi viikkoon.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!




torstai 16. maaliskuuta 2017

Kaverilounas

Kävin tänään ystävieni Katjan ja Essin kanssa kaupungilla lounaalla. Poimin molemmat eri puolilta kaupunkia kyytiin, koska kummallakin on jalka paketissa. Essin jalka murtui tapaturmaisesti ja Katjalta putsattiin akillesjänne.

Pientä kriisiä meinaa pukata minullekin, kun molemmat luottolenkkikaverit ovat telakalla vielä viikkoja! Mutta äkkiä ne viikot menevät, kun ovat menneet tähänkin asti.


TryffDelin lounassalaatti oli sopivan kokoinen ja tosi raikkaan makuinen. Söin vuohenjuustosalaatin, Katja otti kanasalaatin ja Essi kasvishernekeiton. Hyvää oli kaikkien mielestä!



Minulle lounas muualla kuin kotona on aina tervetullutta vaihtelua. Pitäisi käydä useamminkin.


Huomenna suuntaan Helsinkiin, ensin työpalaveriin ja sitten GoExpo-messuille, työhommiin sielläkin.


Lauantaina ajattelin piipahtaa Karismassa moikkaamassa ikinuorta Aira Samulinia. Tulkaa tekin! Karisman Muotilauantaissa tapahtuu paljon muutakin. Luvassa on muotinäytöksiä ja mainioita tarjouksia kaikissa vaatekaupoissa.

Nähdään Karismassa!




sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Takaisin arkeen

Hiihtoloma on taas suksittu. Se kyllä sujahti kuin siivillä. Hiihtelin joka päivä joko yksin, Simon tai Miskan kanssa, nautin auringosta ja tunturiluonnon rauhasta.


Luin myös tosi hyvän kirjan (Viveca Sten, Ristiaallokossa), söin perinteeksi muodostuneen Pitäjän Pirtin jättinmunkin ja Lammintuvan muurinpohjaletun. Ne kuuluvat Rukan lomaan kuin nenä päähän!


Nukuin myös päiväunia ja tein lyhyitä työrupeamia. Olin siis melko hyvin irti arjesta ja se on hyvin se. Ensi viikon työlista näyttääkin sellaiselta, että olon on parempi olla virkeä heti maanantaista lähtien.

Ai niin, pääsin Rukalla myös ihka ensimmäisen kerran poliisin puhallusratsiaan! Piti siis elää melkein nelikymppiseksi ennen kuin sellainen osui omalle kohdalle. Minut puhalluttanut poliisimies kysyi,  missä poterossa asun, kun en ole kerran koskaan päässyt puhaltamaan. Se hymyilyttää vieläkin:)


Reipasta viikonalkua itse kullekin! Ja pistäkäähän jo allakkaan ensi viikon lauantai, 18.3. Silloin nimittäin vietetään Karisman Muotilauantaita!






maanantai 6. maaliskuuta 2017

Terkkuja Rukalta!

Täällä ollaan, talven ihmemaassa. Ladut ja rinteet on loistokunnossa ja lunta on metrikaupalla. Aion sivakoida viidessä päivässä ainakin sata kilometriä ja ulkoilla niin paljon kuin mahdollista. Töitäkin toki teen, mutta vähemmän kuin normiviikkona.


Tänäkin aamuna tein ensin puhelinhaastattelun ja lähdin sitten hiihtämään. Simo hiihteli oman lenkkinsä jo aiemmin ja lähti sitten lasten kanssa rinteeseen. Iltapäivällä aurinkokin paistoi jo täydeltä terältä.


Lenkin jälkeen tein toisen puhelinhaastattelun ja tsekkasin sähköpostit. Sitten virkistävät päikkärit ja illalla Meten kanssa punttisalille. Minä jumppailin painojen kanssa ja Mette teki salilla omia voimistelusarjojaan ja lihaskuntoa. Jumppailun jälkeen tultiin kaupan kautta tänne mökille ja suoraan saunan lauteille. Tällaisista lomapäivistä tykkään!


Huomenna Simo aikoo maastopyöräillä Oulanka-Juuma-erämaareitin. Toivottasti villieläimet pysyvät koloissaan. Minä hiihtelen oman lenkin lisäksi Miskan kanssa muurikkaletuille Lammintuvalle. Mette puolestaan menee laskettelemaan pikkuserkkunsa Kiiran kanssa. Kaikille mieluista tekemistä siis!

Mukavaa viikkoa kaikille!




torstai 2. maaliskuuta 2017

Juhlaviikko!

Kisahuuman sopivasti tällä viikolla on juhlittu suomalaisten MM-kisamenestystä. Ensin lauantaina Krista Pärmäkosken hopeaa ja eilen Iivo Niskasen kultamitalia. Vaikka en töiden ja koulupäivien takia ole päässytkään vielä kisamonttuun, niin joka matka ja lähtö on tullut seurattua silmä kovana television, puhelimen tai tietokoneen näytön äärellä.


Eilen mentiin Simon kanssa torille hurraamaan Iivo Niskaselle. Olipa ihokarvoja nostattavan upea tunnelma, kun koko kaupungin keskusta lauloi kuorossa Maamme-laulua. Tällaista hetkeä ei tule omassa kotikaupungissa vastaan kenties enää koskaan!


Alkuviikon koulupäivät Nurmijärvellä menivät todella nopsasti. Keskiviikon ryhmätehtävä oli suorastaan hysteerisen hauska. Ei uskoisi, että kehittämistyön menetelmien ympäriltä voi saada aikaan jotain niin hulvatonta. Kaikki ryhmät eivät tosin lipsuneet asialinjalta.


Tänään ja huomenna olen tiedottajan ja toimittajan töissä Suomi100Forumissa Sibeliustalolla. Kyseessä on tulevaisuusfoorumi, jossa käydetään mielenkiintoisia keskusteluja päivän polttavien aiheiden ympäriltä. Keskustelun alustajina ja haastajina toimii yrityselämän ja koulutuksen huippuasiantuntijoita.


Asiantuntijapaneeleiden keskustelu oli etenkin ravitsemusteeman ympäriltä niin kiinnostavaa, että kun tuli yleisön kommentointivuoro, en malttanut olla hiljaa. Jotenkin sitä ihan unohti, että on tilaisuudessa töissä, eikä yleisönä!

Jos hyvän keskustelun merkki on se, että se tuntuu loppuvan liian aikaisin, niin tässä todellakin kävi niin. Vaikka aikaa oli pari tuntia, niin keskustelun parissa olisi helposti vierähtänyt varmasti toinen mokoma lisää. Mielenkiinnolla odotan, mitä huominen tuo tullessaan.

Huomenna ja viikonloppuna pitää pakata armottomasti, sillä auton nokka kääntyy sunnuntaiaamuna kohti Rukatunturia. Pitää toivoa, että pieni orastava flunssanpoikanen ei iske pahemmin päälle. Olen taistellut sitä vastaan muun muassa tällä Karisman Life-kaupasta saamallani Protector-juomalla, jossa on kaikki päivittäin tarvittavat vitamiinit, kivennäisaineet hyvin imeytyvässä muodossa. Lisäksi siinä on kasviuutteita, kuten aloe veraa, koentsyymi Q10 sekä heraproteiinia, karnitiinia ja pellavansiementä.

Todellista voimajuomaa siis!


Nestemäinen valmiste sekoitetaan veteen, mehuun tai vaikkapa smoothien, jossa sen makua ei edes huomaa.

Kokeilkaahan ihmeessä!