Tosin tällä hetkellä mun jalat ovat sitä mieltä, että alkuviikon voi ottaa levon kannalta. Torstain seurakisat ja lauantain uinti-pyörä-juoksutreeni tuntuvat vieläkin kintereissä. Mutta kivaa oli, enkä vaihtaisi tätä tunnetta mihinkään. Kun vihdoinkin on kesä ja kun vihdoin saa tehdä sitä mitä tykkää ja on koko talven odottanut, niin antaa palaa vaan! Kuvassa meille lauantaiaamuna kokoontunutta porukkaa (ja minä), jonka kanssa kolme ja puolituntinen treeni hujahti kuin siivillä.
On se vaan jännä, miten paljon sää vaikuttaa mielialaan ja tunnelmaan. Tänäänkin, kun aurinko alkoi paistaa Naisten Kympin juoksijoille, tunnelma muuttui kuin sormia napsauttamalla. Maalialueella istuskeli hyväntuulisia naisporukoita vieri vieressä. Tuhannet osanottajat nauttivat piknikeväistä ja Elias Kaskisen musisoinnista kaikessa rauhassa. Toista olisi ollut vesisateessa. Piknikeväät olisi sullottu reppuun ja syöty kotimatkalla, ja Elias olisi saanut soitella ihan itsekseen.
Toivon ensi viikolle aurinkoa ja paljon hyvää tuulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti