pärnu

pärnu

maanantai 8. helmikuuta 2016

Kolme tärkeintä

Sain joulukuun lopussa tuttavaltani Annelta yhteydenoton. Hän kysyi, kiinnostaisiko minua alkaa pitämään blogia meidän perheen elämästä. Ihan tavallisista jutuista, arjen sattumuksista, lasten touhuista ja meidän aikuisten harrastuksista.

Anne on kivenheiton päässä kodistamme sijaitsevan Kauppakeskus Karisman markkinointipäällikkö, joten arvasin, että kysymykseen saattaa liittyä myös jokin pienimuotoinen kaupallinen kytky. Kuten sitten liittyikin. Hän ehdotti, että toisin juttujen lomassa aina silloin tällöin esille Kauppakeskus Karisman liikkeitä ja palveluja.






Ehdotuksen jälkimmäinen osa ei aiheuttanut lainkaan päänvaivaa tai pohdintaa, sillä Karisma on minulle läpikotaisin tuttu ja monin tavoin läheinen kauppakeskus. Perheasioiden jakamista netissä jouduin sen sijaan hetken aikaa tuumaamaan.

Ensiksi mietin, saako tästä meidän arjesta revittyä mitään niin mielenkiintoista, että se kiinnoistaisi ketään. Ja toiseksi, mitä kaikkea uskallan ja kehtaan jakaa, ilman että mieheni ja somessa aktiivisesti elävät esiteini-ikäiset lapsemme siitä hermostuvat.

Lueskeltuani muutamia perhekeskeisiä blogeja rohkaistuin ja ajattelin, että yrittänyttä ei laiteta. Muiden blogeja silmäillessäni tajusin, että loppujen lopuksi kaikkein kiinnostavinta on juurikin se ihan tavallinen arki. Se, että samankaltaisten asioiden parissa painitaan ihan joka torpassa ja että kitapurje heiluu välillä huudosta punaisena vähän jokaisen murkkuikäisen kotona.

Niitä samanlaisia juttuja on siis luvassa tässäkin blogissa - omilla mausteilla ryyditettynä. Kirjoitan työkseni ja nyt siis myös huvikseni. Näissä tarinoissa tulevat vilahtelemaan blogin pääkuvassa Pärnun kesäisillä kaduilla kävelevät elämäni kolme tärkeintä ihmistä: Simo, Miska ja Mette. Ja tietenkin myös Elli, joka on meidän kaikkien ehtymättömän hellyyden kohde, pieni ranskanbulldoggi.

Kerron taatusti myös Katjasta ja Essistä, jotka ovat parhaimpia ystäviäni ja harrastavat minulle niin rakasta triathlonia. Kirjoitan omista treeneistäni, tyttöni voimisteluharrastuksesta ja poikani jalkapalloilusta, arjen aikatauluttamisesta ja autolla suhaamisesta harjoituksista seuraaviin. Kirjoitan mukavista reissuista ystäväpariskuntien ja -perheiden kanssa, yrittäjyyden iloista ja haasteista, lukuisista mielenkiintoisista haastatteluista ja tapaamistani ihmisistä, joista olisin halunnut kertoa jokaiselle vastaantulijalle.

Ehkä sitä kerrottavaa sittenkin riittää. Tarina alkaa tästä.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti