pärnu

pärnu

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Ihana Italia

Viime viikko vierähti täysin lomalla. Se on yrittäjälle harvinaista herkkua. Mutta kun lähtee riittävän kauas ja huonosti toimivan nettiyhteyden päähän, niin eipä tule luettua edes sähköposteja.


Reissu Italian Riva del Gardalle oli kaikin puolin onnistunut. Olimme matkalla kahden ystäväperheen ja yhteensä 13 hengen joukon kanssa. Lensimme Milanoon, josta ajelimme peräkkäin vuokra-autoilla kahden ja puolen tunnin matkan Gardalle.



Perillä majoituimme 4limoni-huoneistohotelliin, jota ympäröivät viinitarhat ja vuoret. 57 neliön huoneistot olivat melko uusia ja todella siistejä. 

Rantaan ja Rivan rantakadulle ja kauppakeskukseen oli hotellilta matkaa 600 metriä. Majapaikka ei tarjonnut aterioita, joten valmistimme aamupalat itse, söimme lounaan rannalla ja illallisen kaupungilla.

Kaksi ensimmäistä päivää viihdyimme rennosti rannalla ja hotellin uima-altaalla. Mette sai ensimmäisenä päivänä hiuksiinsa perinteiset lomaletit.




Riva del Garda on Italian suurimpia järviä ja sitä reunustavat jylhät vuoret. Ranta on puistoa ja nurmikkoa, ja siitä löytyi mukavasti myös varjopaikkoja. Vesi on kirkasta ja rannalla on suuria ponttooneja, joiden väliä lapset uivat ja sukeltelivat. 




Rantabaarissa myydään juomien lisäksi melko edullisesti monenlaista purtavaa hedelmäsmoothieista hampurilaisiin ja salaatteihin. Tähän aikaan vuodesta Italiassa on todella lämmin. Aurinko helli meitä joka päivä ja lämpötila nousi yli 30 asteeseen. 

Kolmantena lomapäivänä ajelimme Trenton suuntaan ihastelemaan vuoria. Pinzolosta pääsee kabiinihissillä ensin 1000 metrin korkeuteen ja siitä tuolihissillä 2000 metriin. Väliasemalla oli ravintola, laiduntavia lehmiä ja jättitrampoliineja lapsille. 





Maisemat olivat henkeäsalpaavan upeita! Tuolihissiin meneminen jännitti, mutta onneksi uskalsin. Dos del Sabion-vuoren huipulla käyminen oli yksi reissun kohokohdista.



Neljäs reissupäivä oli pyhitetty elokuva- ja vesipuistolle. Tällä kertaa ajelimme järven eteläpuolelle, Laziseen, jossa sijaitseva Caneva World tarjoaa huvituksia kaiken ikäisille. Elokuvapuiston kaltaista huvipuistoa ei Suomesta löydy, joten se kannattaa käydä kokemassa ainakin isompien lasten kanssa. Siellä pääsee mm. pikaveneen kyytiin, maastokuorma-auton lavalle, sukellusveneeseen ja kauhutaloon. 




Vesipuistossa on monenlaisia liukumäkiä ja altaita. Siellä on myös satoja aurinkotuoleja, joihin on mukava rakentaa koko porukan tukikohta. Lapsille vesipuistopäivä oli todella mieluinen.


Viidentenä lomapäivänä isännät ja Aapo kävivät vuokraamassa maastopyörät ja lähtivät ajelemaan vuorille. Neljännen tunnin pyörälenkki nousi 1300 metrin korkeuteen ja laski hurjan näköistä kivikkopolkua alas.




Naiset ja lapset suuntasivat joka aamuisen juoksulenkin jälkeen kauppoihin tuliaisostoksille. Rantakadun varrelle nousseessa uudessa ostoskeskuksessa oli alennusmyynnit, joista osteltiin mm. sandaalit, uimashortsit ja muutama paita. 

Kuudennen ja viimeisen kokonaisen lomapäivän aamu alkoi sateen hakatessa ikkunaan. Lämmintä oli lähes kolmekymmentä ja ilma kostea kuin tropiikissa. Käytin aamuun pakkaamiseen ja suuntasin sitten pitkälle juoksulenkille. Siihen happirikas ja kostea keli oli enemmän kuin sopiva. Iltapäivällä sade lakkasi ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Pakkasimme pyyhkeet kassiin ja kiiruhdimme rannalle nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä. 

Koska lentomme Helsinkiin lähti vasta illalla, ajoimme Milanoon Veronan kautta. Kaupungin keskustassa oli iso parkkihalli, josta oli helppo lähteä tutustumaan nähtävyyksiin. 




Italian kolmanneksi suurin colosseum ja Julian parveke, johon Romeo rakkauden voimalla kiipesi, oli helppo löytää. Shoppailuun Verona olisi ollut aivan ihanteellinen paikka, mutta tässä vaiheessa lomaa kassan pohja oli jo sen verran lähellä, että tyydyin ikkunoiden ihasteluun. 




Parin tunnin ajomatka Veronasta Milanoon meni yllättävän nopeasti. Ehkä jatkuviin ruuhkiin, jonottamiseen ja tietulleihin oli jo niin tottunut, että niitä ei enää edes huomannut. 



Kaiken kaikkiaan lomasta jäi hienot muistot. Italiaa ja Gardaa voi suositella lämpimästi kaikille, jotka arvostavat vuorien ja viiniköynnöspeltojen värittämiä maisemia, tykkäävät juoksusta, vaeltamisesta, maastopyöräilystä tai purjelautailusta (ranta oli iltapäivisin täynnä surffaajia), etsivät varmaa aurinkoa, viihtyisää rantaa, nauttivat hyvästä punaviinistä ja prosecosta, eivätkä saa tarpeekseen pitsasta, pastasta ja jäätelöstä. 


Niistä oli loma Italiassa tehty. Ja ensi vuonna uudestaan!


torstai 14. heinäkuuta 2016

Matkakuumetta

Täällä on menossa kuumeinen pakkausoperaatio. Vielä muutama päivä ja sitten alkaa loma! Sitä ennen on kuitenkin vielä edessä Joroisissa triathlonin puolimatkan SM-kilpailut, joita odotan jo malttamattomana.

Joroisissa on aina aivan omanlaisensa tunnelma. Koko pieni kunta on mukana tapahtuman järjestelyissä ja mieleenpainuvimmat kannustajat olivat viime vuonnakin paikallisen vanhainkodin asukkaat, jotka olivat reitin varrella kylttien kanssa hurraamassa.  




Odotan itseltäni viiden tunnin alitusta ja vahvoja suorituksia kaikissa kolmessa lajissa. Toivottavasti sää suosii, sillä auringonpaisteessa mieli on aina korkeammalla kuin sateessa.  Mukana on 1500 kilpailijaa eri puolilta Suomea ja yhteensä 60 meidän seurasta. Tuossa yllä olevassa kuvassa seuran värejä edustavat Late ja Ville.

Lauantaina siis hikoillaan kisassa ja  sunnuntaina Italian helteissä. Lähdemme varhain sunnuntaiaamuna kohti Gardajärveä ja sen pohjoisosassa sijaitsevaa Riva Del Gardaa kahden ystäväperheen kanssa.



Omatoimimatkamme alkaa aamuvarhaisella lennolla Milanoon, josta olemme vuokranneet autot. ”Clio tai vastaava” on mitä todennäköisimmin Fiat, koska niitä on Italiassa pilvin pimein. Automatka Milanosta Gardalle kestää noin kaksi ja puoli tuntia.


Majoitumme 4Limoni-huoneistohotelliin, joka on reilun kivenheiton päässä kolmen vuoden takaisesta hotellistamme. Paikka on siis entuudestaan tuttu, mutta matka toivottavasti aavistuksen viime kertaista onnekkaampi. Silloin pääsimme nimittäin tutustumaan italialaiseen terveydenhuoltoon oikein perinpohjaisesti.

Mette mätkähti ensimmäisenä lomapäivänä alas parin metrin korkeudella olleesta kiipeilytelineestä ja mursi ranteensa. Vakuutukselle tuli käyttöä ja vakuutusyhtiö oli kotimaasta käsin valtavan suurena apuna. Käsi hoidettiin paikan päällä ja loma jatkui kipsin kanssa. Toivottavasti tällä kertaa kipsejä ei tule kellekään.

Odotan pian alkavalta lomalta paljon aurinkoa, hyvää ruokaa, pään nollaavaa lukemista, mukavaa aikaa yhdessä koko perheen ja ystävien kanssa, aamulenkkejä ja uintia kirkasvetisessä Gardajärvessä.


Teemme varmasti jonakin päivänä retken vuorille ja yhtenä päivänä käymme Caneva World-huvipuistossa. Marjutin ja Essin kanssa ajattelimme vuokrata yhtenä päivänä maantiepyörät ja ajella minne mieli tekee. Mutta pääasiassa vain ollaan rennosti ja nautitaan lomasta.



Lierihatun suojassa ja aurinkolasien takana on kiva leikkiä turistia.


Mukavaa lomaa kaikille lomalaisille!


perjantai 8. heinäkuuta 2016

KukkaKaristo on auki!

Kauppakeskus Karisma on saanut uuden kukkakaupan! Ja mikä parasta, kaverini Eve on sen uusi kauppias!

Aiemmin samoissa tiloissa toiminut Kaivokukka lopetti ja siellä työskennellyt Eve päätti ryhtyä yrittäjäksi ja pistää omaan liikkeen pystyyn. KukkaKaristossa asiakkaita palvelee Even (vas.) lisäksi myös kuvassa oleva Sari. Hurjasti onnea uudelle yrittäjälle!


Tänään vietettiin KukkaKariston avajaisia ja voi kuinka kivalta siellä näyttääkään! Menkää ihmiset tutustumaan uuteen kauppiaaseen ja kauppaan.



KukkaKaristosta saa ihanat irtokukat, kimput ja asetelmat arkeen ja juhlaan. Liike on auki arkisin klo 10-20, lauantaisin klo 9-18 ja sunnuntaisin klo 12-18.




Lisätietoja: www.kukkakaristo.fi



sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Lahti Soccer

Viikonloppu vierähti urheilun parissa. Tällä kertaa olin kuitenkin kannustajan roolissa.

Simo ja Mette viettivät viikonlopun Tahkolla, jossa Simo polki Tahko MTB:n 120 kilometriä. Me olimme Miskan kanssa kotona ja Lahdessa, koska Reipas järjesti Lahti Soccer-turnauksen, jossa Miskakin pelasi. Hänen peliensä ja Simon kisan lisäksi jännitettävää oli lauantaina myös Vierumäellä, jossa Finntriathlon järjesti perusmatkan kilpailun. Piipahdin Miskan pelien välissä kannustamassa seurakavereita ja monia muita tuttuja. Vierumäellä on kyllä kerrassaan upeat puitteet tuollaisen tapahtuman järjestämiseen!

Lahti Soccer alkoi jo perjantantaina, joten yksi pääareenoista, Jalkarannan  kenttä, piti rakentaa kisakuntoon jo aamu varhaisella. Olin puoli kahdeksalta talkovuorossa rakentamassa kisakahvilaa, joka saatiinkin pystyyn parissa tunnissa.




Sää oli perjantaina ja lauantaina mitä parhain! Pelejä oli ilo seurata auringon paisteessa. Lauantaina paiste vaihtui paahteeksi ja hiki virtasi kisakatsomossakin. Niska sai uuden, punoittavan värin. Koitin olla huutelematta liikaa, koska Miska ei siitä tykkää. Äiti saa kuulemma istua katsomossa, kunhan ei mölise mitään. Aika mahdoton tehtävä minulle.


Lauantaina mielessä pyöri tämän tästä Simon maastopyöräily. Lähtö oli aamulla yhdeksältä ja koitin aina välillä vilkuilla gps-seurannasta, miten hän etenee. Puolessa välissä hän oli reilusti alle neljän tunnin, mutta sitten pyörän vapaaratas hajosi ja matkan teko tyssäsi 40 minuutiksi. Onneksi huoltojoukot järkkäsivät hänelle uuden takapyörän ja hän pääsi polkemaan elämänsä ensimmäisen 120 kilometrin kisan maaliin.

Mette kävi Tahkolla naapurin Viivin kanssa issikkavaelluksella, uimassa ja pyöräilemässä. Kivaa oli kuulemma ollut koko pitkän viikonlopun.



Vierumäen triathlonkisassa oli mukana paljon seurakavereita ja tuttuja. Napsin kuvia ja kannustin minkä kerkisin. Monesti kisaa seuratessa tekee itse mieli mennä mukaan, mutta nyt tuntui ihan mukavalta vain olla katsomossa.



Keuhkoissa on (taas vaihteeksi) vähän taudin tynkää ja pohjekin on ollut viime aikoina kipeä. Parin viikon päästä on puolimatkan kisa Joroisilla ja siellä haluaisin olla terve ja kunnossa.

Alle viiden tunnin kunnossa.